PYHTÄÄN VPK
Yleistä
Pyhtään VPK on tehnyt pelastuslaissa tarkoitetun palokuntasopimuksen Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa ja toimii alueellisessa pelastustoimessa I- valmiusasteen sopimuspalokuntana pääsääntöisesti Pyhtään kunnan alueella.
Maaliskuun 27. päivänä 1898 kokoontui Pyhtään kirkonkylän vapaaehtoinen palokunta vuosikokoukseen kauppias Axel Hagelbergin johdolla.
Virallisena pöytäkirjakielenä oli ruotsi ja nimi alussa Pyttis Kyrkoby Frivilliga Brandkår. Myöhemmin nimestä tiputettiin - Kyrkoby- pois.
Vuonna 1901 K. Svarfvars lahjoitti tontin palokunnalle kalustovajaa varten. Samana vuonna kirkolliskokoukselle tehtiin anomus, että saataisiin valmistaa avain kirkon kellotapulia varten, että sieltä voitaisiin antaa hälytys tulipalon sattuessa.
Kuva vuodelta 1898
Pyhtään kirkon katto sytti palamaan kahdesti parin viikon välein maaliskuussa 1932
1900- luvun alkupuoliskon epävarmat poliittiset olot ja viranomaisten kielteinen suhtautuminen vapaapalokuntatoimintaa kohtaan, vaikuttivat siten, että myös palokunan toiminta alkoi hiipua.
Huhtikuun 12 päivä 1932 kirkonkylän kunnantuvassa kokoontui 29 palokuntalaista elvyttämään palokunnan toimintaa uudelleen. Palokunnan nimeen liitettiin suomenkielinen osa, jolloin koko nimi oli Pyhtään Vapaaehtoinen Palokunta ry. - Pyttis Frivilliga Brandkår rf. Pöytäkirjakieleksi valittiin suomi.
Palokunnan uudelleen käynnistämisen jälkeen myös naiset tulivat mukaan toimintaan. Huvitoimikunnan 17:sta jäsenestä 7 oli naisia, lisäksi samana vuonna perustettiin palokunnan ompeluseura.
Oy Stockfors Ab lahjoitti palokunnalle tontin vuonna 1932 valtamaantien reunasta. Heti samana vuonna rakennettiin tontille tanssilava ja ravintola.
Paloasema saatiin rakennettua vasta 1939. Yhden auton talli, letku- ja kalustotilat, keskuslämmitys ja vahtimestarin asunto. 1970- luvulla rakennusta laajennettiin.